sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Näin saat junalla matkustamisen tuntumaan mukavemmalta

Istun taas jälleen junassa. Tällä kertaa suuntana Tampere city. Junassa tulee lähes poikkeuksetta hirveä inspis kirjoittaa, kun on aikaa ajatella. Olen alkanut oikeastaan tykkäämään junalla matkustamisesta (ennen vihasin sitä). Syynä tähän on se, että nykyään tiedän kikat, millä matkustaminen junassa tulee miellyttävämmäksi. Jaan nämä vinkit myös teidän kanssanne :)

1. Jos et ole allerginen tai vihaa eläimiä, ota paikka lemmikkivaunusta. Siellä on poikkeuksetta rauhallisempaa, tähän mennessä kun olen matkustanut siellä olen aina saanut olla yksin. Sinne voi siis mennä ilman lemmikkiä.

2. Jos käytät alkoholia, kannattaa laittaa pariin tavalliseen juomapulloon vähän siideriä mukaan. Et voi juoda suoraan tölkistä, koska konnarit valittavat. Alkoholi pieninä annoksina rentouttaa ja saa ajan kulumaan nopeammin.

3. Tee itsellesi herkulliset eväät. Mikä olisikaan hauskempaa ajan tappamista kuin syöminen? Ravintolavaunussa on kallista, joten tällä taktiikalla säästät myös rahaa. Tässä minun yleiset evääni: Paistan kotona kaupan pizzan, jonka tuunaan extra juustolla ja esim. jalapenoilla. Käärin pizzan folioon, jossa se pysyy lämpimänä ja mehukkaana. Pizzaa on myös helppo syödä.

4. Jos olet kahvin ystävä, laita termariin kahvia ja ota mukaan. Jos tykkäät juoda kahvin maidon kanssa, voit lisätä maidon suoraan termariin, jolloin vältyt erillisen maitopullon ottamiselta.

5. Osta ennen junareissua joku tosi hyvä lehti. Esim. Demi, Cosmopolitan.. Lehteen on helppo keskittyä ja se tappaa ajasta ainakin tunnin.

6. Matkusta mukavissa vaatteissa ja ota kengät pois istuessasi, tulee paljon chillimpi olo.

7. Jos tupakoit, ota mukaan nikotiinilaastari tai purkkaa. Junassa ei saa enää polttaa ja nikikset voivat tehdä olon tuskalliseksi.


Näillä vinkeillä junamatkustelu tuntuu ihan luksukselta.. Jos vähän liioitellaan ;)

lauantai 21. joulukuuta 2013

Näin saat hiuksesi kasvamaan nopeammin/pysymään parempi kuntoisina

Olen itse luonteeltani varsinainen laiska Jaakko ja se heijastuu myös hiustenhoidossa. Silloin kun päätän kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni, tiedän kyllä konstit. Ajattelin nyt jakaa teille muutaman vinkin, jotka voin todeta kokemuksen syvällä rintaäänellä toimiviksi!

1. Osta koirille ja kissoille tarkoitettua biotiinia ja syö sitä. Ihmisille suunnattu on huomattavasti kalliimpaa ja eläinten biotiini tehoaa paremmin.

2. Huuhtele hiuksesi suihkun jälkeen kylmällä vedellä viimeiseksi.

3. Älä missään nimessä harjaa hiuksiasi kun ne ovat märät/kosteat

4.Älä käytä silikonia sisältäviä tuotteita. Parhaaksi todetut ovat nämä perus halvat suomalainen mustikkashampoo ja hoitoaine.

5. Jos latvasi muistuttavat hamppukasaa, kokeile tätä kikkaa: Laita kuiviin hiuksiin runsaasti hoitoainetta ja pistä ne pyyhkeen sisään "muhimaan" pariksi tunniksi. Sen jälkeen pese hoitoaine pois.

6. Rypsiöljyllä/oliiviöljyllä saat halvan öljyhoidon hiuksiin, mutta yhtä hyvän kuin kalliilla kaupan tuotteella.

7. Terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion merkitystä ei voi liioitella.

8. Kuivaa hiukset hellävaraisesti. Älä niinkuin esim. minä ennen tein, eli hankasin pyyhkeellä rajusti hiuksia. Kuivaa hiukset varovasti pyyhkeen avulla.

9. Hiero päänahkaasi. Verenkierto nopeutuu ja hiuksesi kasvavat nopeammin.

Toivottavasti jollekkin on vinkeistäni apua! :)





torstai 19. joulukuuta 2013

Toiset on luotuja kulkemaan, toiset on liikkeellä muuten vaan..


Hei taas "pitkästä" aikaa! Minulla on parin viime päivän aikana tullut kilometrejä mittariin enemmän kuin laki sallii ja uusia kokemuksia on kertynyt roimasti. Kävin nimittäin pikavisiitillä Norjan puolella! Tarkemmin ottaen kävimme pohjois-norjassa stå nimisellä paikkakunnalla.



















Heräsin tiistai-iltana klo 21.00 kysymykseen "Lähdetkö parin tunnin päästä Norjaan?", ja minähän huimapäänä päätin lähteä. Kilometrejä kertyi yhteensä yli 2000, mutta kokeneena matkustajana se ei minulla tuntunut missään. Yövyimme ihanan tunnelmallisessa kalastajamökissä ja se tuntui heti alkuun kotoisalta. Kävimme myös norjalaisessa pienessä baarissa, jossa sielläkin oli kyllä jännä tunnelma. Ainut miinuspuoli reisssussa oli se, että Norjassa on valoista aikaa varsin vähän, joten maisemia ei ehtinyt nähdä tarpeeksi..






Kuvien vähäisyys johtuu pääosin siitä, että lähes kokoajan oli pimeää. Aiomme tosin tehdä uuden reissun Norjaan silloin, kun valoisaa aikaa riittää enemmän. 

Vielä loppuun haluaisin laittaa arkistojen kätköistä yhden hauskan kuvan, jossa olen nauttinut ehkä "pikkaisen" liikaa.. Nauroin ääneen kun huomasin kuvan, muut ovat ihan skarppina ja iloisina ja minä nukun :D









perjantai 13. joulukuuta 2013

Mikä tahansa musiikki voi lohduttaa.

Ja mistä otsikko? Olen monesti ollut sellaisessa ympäristössä, sellaisessa kaveripiirissä, että minulla on ollut hyvin turvaton olo. Musiikki liittyy tähän aiheeseen paljon. Oudoissa porukoissa on kuulunut oudonlaiset, minua ahdistavat musiikit.

Kun olen ollut niissä tilanteissa, joissa musiikki (jota pidän ahdistavana psykedeelisenä paskana) pauhaa, olen yrittänyt nyhtää biisien sanoista jotain rohkaisevaa, juuri siihen hetkeen. Ja jumalauta, olen onnistunut siinä! Tajusin, että asenne merkitsee paljon enemmän kuin korvat. Sä kuulet sen mitä haluat kuulla.

Tämä kirjoitus jäi noin 89% epäselväksi, mutta koko postaukseni tarkoitus oli kertoa teille uusi sanonta vanhasta kliseestä: Kauneus ei ole katsojan silmissä, vaan katsojan asenteesta.

torstai 12. joulukuuta 2013

Niin pitkää ja hyvää yötä!

Terve! Tuli sitten herättyä vasta ilta yhdeksältä, joten tässä sitä nyt ollaan aamuyön pikkutunteina blogipostausta kirjoittelemassa. Tarkoitukseni on yrittää valvoa seuraavaan iltaan asti, koska en enää jaksa näitä paskoja unirytmejä! Huomasin myös saaneeni muutaman kommentin, joista olen iloinen. Suhteellisen isosta kävijämäärästä huolimatta kommentit ovat jääneet varsin vähäiseksi.

Jonkin sortin itsevarmuuden puute on vaivannut päätäni kirjoittamisen suhteen. Olen aina pitänyt vahvuutenani (ainoana sellaisena) verbaalisen lahjakkuuden, mutta tuntuu, että sekin on minulta viety! :D Olen joko tuhonnut päihteillä viimeisetkin aivosoluni tai sitten tämä on vain ohimenevää. Tarkoitukseni on jälleen pian lähteä Tampereen seudulle, jossa tulee tavattua kaikkia ihania ihmisiä, joten inspistä tulee varmasti lisää. Tällä hetkellä olen suhteellisen surullisella tuulella.. Tuntuu, että aina saatuani itseni jotenkin seisomaan omilla jaloillani, joku ulkopuolinen ihminen kaataa minut!

En tiedä olenko enemmän surullinen vai vihainen. Uskon asioiden kuitenkin taas järjestyvän kun pääset ympäristöön missä minusta rakastetaan ja välitetään. Ihmisiä joihin voin luottaa. Tärkeintä maailmassa. Vinkkinä lukijoille: Älkää tehkö samaa virhettä kuin minä ja tuhlatko aikaanne pitämällä sellaisia ihmisiä vierellänne, jotka eivät välitä teistä paskan vertaa.

Juuri tällä hetkellä ei kirjoitus luista, joten päätän lopettaa tähän. Loppuun vielä tuore kuva minusta :)


keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Jos poikaystävä ei halaa sinua niin kauan, että olet nukahtanut, on hän hyödytön.

Heh, tulipas otsikostani provosoiva. Toivottavasti osaatte ottaa tämän heiton huumorilla, koska se on pilke silmäkulmassa kirjoitettu. Tämän postauksen jälkeen en aio tosin enää pyydellä anteeksi, jos joku ei sairasta huumoriani ymmärrä.


Sain idean kirjoittaa tästä aiheesta, koska olen huomannut erittäin monen naisen roikkuvan miehessä kiinni, vaikka mies kohtelisi naista kuin täyttä paskaa. Kuulun myös itse saman virheen tehneisiin. Harva nainen myöntää tätä, vaikkakin sisimmissään tietää miehen seuran vain romuttavan häntä. Toivottavasti kirjoitukseni luettua edes joku tajuaisi irtaantua huonosta suhteesta, missä hänestä ei oikeasti välitetä.

Kerron muutaman esimerkin, mistä tunnistaa, ettei miehellä ole puhtaat jauhot pussissa, eikä hän ajattele ainakaan sinun etuasi.

1.Tunnet itsesi jatkuvasti surulliseksi miehen seurassa. Hän ei välttämättä sano suoraan "vitun läski huora!" Vaan saa huomaamattasi ivattua ja vähäteltyä lähes kaikkea mitä teet tai sanot.

2. Itkemisesi ei herätä sympatiaa tai empatiaa. Hän suuttuu jos itket.

3. Hän ei halaile tai pussaile muutakuin seksin yhteydessä. Tämä on viimeistään ainakin hälyttävä merkki.

4. Hän vertaa sinua muihin naisiin. "Joku muu nainen kyllä suostuisi, joku muu nainen kyllä tekisi.."

5. Hän ei halua läheisyyttä ja lähinnä suuttuu jos sinä lähestyt häntä tai jättää kokonaan huomioimatta.

6. Hän ei pyydä anteeksi.

7. Hän on keskittyneempi esim. pelaamiseen, ystäviinsä jne. kuin sinuun.

8. Hän matkustelee paljon yksin, ilman todellista tarvetta.

9. Hän ei koskaan moiti itseään. Sinä olet AINA syypää kaikkeen. Huomaat pyytäväsi usein anteeksi ja nöyristeleväsi sinulle ennenkuulumattoman paljon.

10. Et ole onnellinen.

Haha, tässä ei ole todellakaan tarkoitus esitellä muokkaustaitoja, koitin läpällä jotain ilmaisohjelmaa.. :D


Haluan, ettei kukaan tuhlaa aikaansa sellaiseen ihmiseen, jonka kohdalla edes jokin kohta täsmää. Kaikkien ei tarvitse olla psykopaatteja tai narsisteja. Maailmassa riittää muuten vain pahoja miehiä, jotka eivät arvosta naista. Pitäkää pintanne, älkääkä salliko KENENKÄÄN kohdella teitä väärin.

Muistaaka myös, että hyvyyttä pitää aina muistaa kierrättää. Älkää tehkö pahoja asioita muille ihmisille. Jos vastaatte pahuuteen pahuudella, voitte myös itse muuttua pahoiksi. Kun katselet kauas pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun.

maanantai 2. joulukuuta 2013

Yksi ihminen voi tuhota koko itsetunnon.

On se vain jännä juttu, miten yksi ainut ihminen voi vaikuttaa niin negatiivisesti omaan mielialaan. Joillakin ihmisillä on kyky sanallisesti ja sanattomasti saada tuntemaan itsensä arvottomaksi, ei rakastetuksi ja muuten vain erittän huonoksi. Toinen ihminen pystyy imemään kaiken valon itsestä. Kaiken energian. Monesti nämä ihmiset ovat jonkinsortin narsisteja, jotka eivät tästä kaikesta koe minkäänlaisia omatunnontuskia.

Tälläinen ihminen voi sitoa sinut lähelleen pitkäksikkin aikaa. Jopa useiksi vuosiksi. Lopulta olet vain tyhjä kuori ja lopulta pitkän prosessin jälkeen kun olet irroittautunut tästä ihmisestä huomaatkin, että jaahas, tässä sitä ollaan ilman ystäviä ja perheeseenkin on monesti tullut erittäin huonot välit. Olet yhtä-äkkiä tien risteyksessä, eikä sinulla ole hajuakaan minne päin kääntyä.

Lohdutuksen sana; kaikesta voi selvitä. Monesti tälläiset sairaat psykoottiset ihmiset ovat aiheuttaneet itsetuhoisuutta, jopa itsemurhaan asti. Älä silti luovuta. Maailmassa on pahuutta aivan hirveästi, mutta hyvyyttäkin löytyy. Joskus sitä tarvii koota itsensä uudelleen, pala palalta, mutta ei auta itku markkinoilla kun sen aika tulee. Hyviä asioita voi olla erittäin vaikea löytää, pahahan se on tyhjästä nyhjäistä jos toinen ihminen on onnistunut rikkomaan välit kaikkeen hyvään omassa elämässä. Silti, silti on aina jokin asia mihin tarttua!

Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä. Olen usein joutunut sellaisten ihmisten kohteeksi, jotka ovat pompoitelleet minua mielin määrin, välittämättä siitä, että olen ollut ihan palasina. Sitä pelkää kuolevansa suruun ja välillä pelkää, ettei kuolekkaan.

Haistatetaan kaikille narsistisille pahoille ihmisille paskat ja ollaan vahvempia!

Ihmisessä pitää olla kaaosta, jotta hän osaisi synnyttää tanssivan tähden

Olen huomannut suurinta osaa ihmisistä ärsyttävän oma yli-innokkuuteni asioihin, kiljuminen, nauraminen ja niin sanottu "kattoon hyppiminen". Onko oikeasti niin, että ihmiset joiden elämä on tasapaksua ja tylsää, ovatkin vain kateellisia, kun jotkut pystyvät suuriin tunnetiloihin?

Olen pienen elämäni aikana huomannut suurimman osan ihmisistä olevan liian aikuisia, vähän kuin tyhjiä kuoria. Tunnetilat vaihtelevat pienestä kiukusta hymyilyyn. Itse olen toista kastia. Kun olen onnellinen, minä taas NÄYTÄN, TUNNEN, ELÄN sen.. Nauran, kiljun ja hypin tasajalkaa.. Olen onnellinen. Aidosti onnellinen. Syleilen koko elämää ja rakastan pienintäkin kaunista asiaa maailmassa. Kun taas olen surullinen minä itken, huudan, karjun, manaan koko elämän alimpaan helvettiin. Suunnittelen jopa itsemurhaa :D Ryven kaikissa pienimmissäkin surkeissa asioissa ja tartutan pahan olon tuhannen kilometrin säteellä oleville ihmisille. Niin, minua ei ole opetettu olemaan täydellinen vaan AITO.


Onko se aitoa elämää, jos ikinä ei ole mikään huonosti ja eletään vain siinä oravanpyörässä, että mennään aamulla seitsemäksi töihin, ollaan kolmen jälkeen kotona, koko elämä päättyy siihen, että lapsia on vähintään se kaksi kappaletta ja loppuelämä omistetaankin sitten niille. Sitten ne velikullat kasvavat aikuisiksi, käyvät koulut, menevät töihin jne jne. Vittu ei minun elämä tule ainakaan olemaan niin ennalta-arvattavaa ja tylsää. Ei se ole elämistä, se on suorittamista. Suorita juuri tämä tietty kaava ja ole muka onnellinen.



Uskaltakaa kaatua ja nousta ylös uudelleen. Juoskaa niin lujaa, että kompastutte jalkoihinne. Juoskaa kohti seuraavaa päivää ja ottakaa riskejä. Me rakastamme elämää, emme siksi, että olemme tottuneet elämään, vaan koska olemme tottuneet rakastamaan.


perjantai 29. marraskuuta 2013

Moralisointi

Juuri se, koko elämän läpi jatkuva paska. Teet liian vähän töitä, liikaa. Juot liikaa, ehkä liian vähän? Käytät huumeita. Pilvi on ihan paskaa, mutta koittapaaka essoja. AINA VÄÄRIN. Minäpä keksin, etten piittaa.

En ole ikinä ollut se täydellinen tyttö, joka herää klo 07:00 kellon soittoon. Joskus laitoin kellon soimaan, piiloutuessani äidiltä pahvilaatikkoon. Tarhassa mua kiusattiin, laitettiin päiväunille vaikka en pystynyt nukkumaan. Hv kaikki.

Söin porkkanakeittoo, se oli pahaa, enkä syönyt kaikkia. Lopputulos; Keittäjän täti ottaa mua hiuksista kii, minä taas yritin repiä siltä silmiä päästä. Kina loppui lyhyeen. Päätin, ettei kukaan pompottele minua enää.

No mikä minusta on kasvanut? En keksi sanoja. Lost and never found.

torstai 28. marraskuuta 2013

5 faktaa minusta

Olen huomannut lukevani mielenkiinnolla muiden bloggareiden "5, 9 tai vaikka 69 faktaa minusta", joten päätin tehdä itsekkin sellaisen. Ilman sen turhempia höpinöitä.. eiköhän aloiteta.

1. En pidä lapsista. En vain voi sille mitään, että lapset tekevät oloni epämiellyttäväksi. Ainoat lapset joista pidän, ovat veljeni lapset. Mitään vieraita lapsia en voi sietää. En osaa tätä sen kummemmin perustella kuin vaikka ihmiset, jotka eivät pidä kissoista. En halua omia lapsia.


































2. Pelkään usein tulevani hulluksi. Minulla on mielialalääkitys, mutta siltikin tuntuu välillä, että sekoan totaalisesti. Se kontrollin menettämisen pelko on aika karmivaa.

3. Itkin hirveen pitkään mun elämässä joka helvetin asialle, mutta se loppui kuin seinään. Enää ei ole tuntunut pitkään aikaan oikein miltään.

































4. En koe pahemmin omatunnon tuskia. En osaa ajatella olevani syyllinen oikein mihinkään.. Enkä edes ole.

5. Sen lisäksi, että pelkään tulevani hulluksi, taidan myös olla sellainen. Tämän tosin kompensoi väite "Ei hullu omaa hulluuttaan tajua".. Mitenhän lie asian laita.

































 Ensi postauksessa taas vähän pirteämpi aihe, mun blogini on aika synkkä.. Noh, mä oon synkkä ihminen.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Nyt bilettämään!

En ole blogissani hirveästi tätä puoltani tuonut esille, mutta kyllä, juhlimisella on iso paikka sydämessäni. ;) Vaikkakin hiprakassa on yleensä ihan mukavaa olla, yksi erittäin tärkeä asia on se, että saa tälläytyä oikein luvan kanssa!

Tällä kertaa look oli tälläinen..



Ja meikki aika perus mun bilematskua.


Tykkäsittekö asusta?

perjantai 22. marraskuuta 2013

Miten saada ideoita ja inspiraatiota blogin kirjoittamiseen?

Veikkaan, että todella moni pyörii tämän kysymyksen äärellä. Ihminen on sikäli jännä otus, koska monesti kun olisi aikaa ja rauhaa kirjoittaa niin NAPS, päässä ei pyöri kuin silmät.

Itsellänikin on aloittelevaksi bloggaajaksi (en ole ehtinyt kaluta vielä montakaan aihetta) välillä vaikeuksia tekstin luomisessa. Pitää tosiaan miettiä pitkään mistä sitä kirjoittaisi. Kiinnostaako lukijoita samat asiat kuin minua? Päätin, että en välitä.

Toisin sanoen, haluan kirjoittaa asioista joista ihan itse tykkään, jotka ovat mielestäni tärkeitä ja joista koen olevan muille hyötyä. Haluan vain olla oma itseni ja tuoda kimurantin persoonallisuuteni julki. Ei ole mikään salaisuus enää, että en ole se maailman tasapainoisin ja täydellisin ihminen. En siis aiokkaan muuta mielikuvaa ihmisille blogillani tuoda. "Minut on kasvatettu olemaan aito, ei täydellinen".

Mutta, eipäs jätetä otsikon lupauksia kokonaan huomioimatta. En voi taata vinkkien sopivan kaikille, mutta jos edes joku niistä jotain irti saa olen onnellinen. Itse rakastan selkeyttä ja helppoutta kun kaipaan vastausta johonkin asiaan, joten päätin tehdä vain yksinkertaisen listan sen kummempaa "runoilematta" :D

•Vaihda maisemaa. Oma tuttu koti on  ihan jees kirjoitusalusta, mutta inspis saattaa syttyä paremmin vieraassa paikassa.

•Tutki itseäsi. Mitkä asiat ovat tällä hetkellä sinulle tärkeitä? Mihin haluat maailmassa muutoksen?

•Selaile netistä elokuvien nimiä ja valitse mielenkiintoisin seuraavan tekstisi otsikoksi. Sinun ei tarvitse kirjoittaa leffa-arvostelua, vaan otsikkoon liittyvä teksti.

•Avaudu välillä. Ei kukaan usko elämäsi olevan aina täydellisen seesteistä lenkkipoluista aina kavereiden tapaamisiin. Kerro pahin mokasi tai mitä tapahtui kun nukuit pommiin ekana työpäivänä!

•Älä stressaa liikaa. Jos ei tee mieli kirjoittaa, älä kirjoita. Paineet ovat toki kovemmat niille, jotka elättävät itsensä bloggaamisella, mutta kannattaa silti ottaa ihan rauhassa. Jo uutisten selaaminen saattaa monestikkin luoda jutun aiheen.

Lopuksi kuva minulla hoidossa olevasta kissasta Mörristä, joka näyttää mielestäni tässä kuvassa aika helvetin creepyltä.

Pahin angsti selätetty, oliskohan minunkin aika olla onnellinen!

Voi sitä autuasta tunnetta, kun lakkaa piittaamasta mitä muut ajattelee. Olin jo pitkään henkisesti ihan piipussa, uudet ja vaikeat tilanteet ahdisti, enkä ollut millään lailla työkykyinen. Itkin illat kun ahdisti niin paljon mennä töihin esittämään vaivoin jotenkin hymyilevää otusta, joka oikeasti meinaa pillahtaa itkuun hetkenä minä hyvänsä. Onneksi minulla oli voimaa (vanhempien, läheisten jne valittamisesta huolimatta) hakeutua sairaslomalle. Ei ole ihan helppo pala purtavaksi, varsinkin kun vanhemmat on sellaisia "ensin työ, sitten työ ja sitten vasta muu elämä, vaikka oisit hirttäytymässä niin työ on tärkein". Nojoo, se heidän mollaamisestaan.

Oon aina, AINA ollut sitä mieltä, että töihin ei kannata masentuneena ja ahdistuneena ihmisrauniona mennä. Silloin kun on sydän syrjällään, eikä kaikki ole kunnossa, aiheuttaa monesti enemmän haittaa kuin hyötyä työ/koulu paikassa. Ainakin itselläni homma menee näin. Kun mieleni on seesteinen, olen erittäin pätevä työhön kuin työhön, jos taas en.. Luon vain kaaosta ympärilleni. Minkäs minä sille mahdan, että olen herkkä taiteilija sielu, joka ei nyt satu se yhteiskunnan malli robotti olemaan? Ehkäpä minä voin tässä maailmassa tehdä paljon enemmänkin hyvää kuin moni muu, kunhan olen hoitanut itseni kuntoon. Älkää hyvät ihmiset tehkö sitä virhettä, että menette vähättelemään toisen murheita, kuka tietää, koska itse olette siellä kaivon pohjalla? Kaikki ihmiset jotka on mun mielenterveysongelmien aikana tullut lyömään lyötyä, eli vähättelemään mun muutenkin jo paskaa oloa.. Heille lupaan heittää sen kuuluisa. lapion, kun he itse joku päivä kaivon pohjalta itsensä löytävät. He taas jotka ovat tsempanneet ja tukeneet, heitä lupaan tulevaisuudessa auttaa parhaani mukaan.

Tämän tekstin alku on ollut jokseenkin sekava, ymmärrän jos olet hämmentynyt. Niinkuin yleensäkkin postauksissani teen, säästän kevennykset loppuun. Ei tämä minun elämä niin raskasta ja kipeää ole, miltä ehkä näyttää :D Kaikki on NYT vihdoin hyvin ja aion nauttia tästä mun "lomasta" sydämeni kyllyydeltä.

Elikkäs siis, kerrankin löysin jotain kivaa ja vanhaa! Tutkin vaatekaapin sisältöä ja löysin tämän ihanan paidan (nykyään vastaavia löytyy kaupasta kuin kaupasta).. Ihanaa kun KERRANKIN säästyy rahat. Voi niitä onnellisia, jotka eivät tähän turhamaisuuden kierteeseen ole eksyneet (lue: Voi tätä ihanaa materian määrää!).


Tässä siis olisi tämä paita :3 Joku tarkka ihminen voi bongata uudet hiuspidennyksetkin tästä :)

Pakko vielä kertoa kuvan kengistä hauska muisto.. Kaverini Janette puki nämä ylleen parisen vuotta takaperin ja sai paljon paheksuvia katseita. Haha, voi voi mikä rikos pitää noin sexyjä kenkiä ;)

Ja nyt senkin rakkaat pienet ja isot kullanmurut! Kommentteja kehiin! Purkakaa vaikka paha olonne minuun! Kyllä Anniina täti kuuntelee ;D

Ps. Bubbleroomilla on käynnissä aivan mahtava kampanja! Saat nyt KOKO valikoiman tuotteet osta 3 maksa 2 periaatteella. Syötät vain kassalla alennuskoodin TREAT47. Etuun pääset TÄSTÄ!



maanantai 18. marraskuuta 2013

Hulluuden ja neurouden raja on häilyvä

Itselläni ei ole mitään ongelmia kirjoittaa pitkiäkin tekstejä, oikeastaan keksisin asiaa vaikka kukkaruukusta, lintujen laulusta, laulamattomuudesta jne. Nyt on ollut vähän erilainen ongelma. Minulla on paljon asioita mistä haluan kertoa, mutta olisi myös tärkeää pystyä näyttämään ne asiat. Minua ei siis ole vaivannut kirjoittaminen, vaan kuvaajan löytäminen. Itsekkin toki pystyy jonkinmoisia kuvia räpsimään, mutta mielelläni haluan jonkun toisen tekevän sen. Asiaan tulee kuitenkin muutos! Lähden huomenna, viimeistään ylihuomenna vanhempieni luokse Tampereen seudulle ja siellä innokkaita kuvaajia riittää. Olen jopa ajatellut houkutella veljeni, joka on siis valokuvaaja, ottamaan minusta hienon kuvan banneriin tai ehkä jonkinsortin taidekuvia, joissa esittelen samalla uusia ostoksiani.. Hänellä varmasti löytyy erilaisia ideoita todella mielenkiintoisten kuvien ottamiseen!

Muutenkin minulla on nyt hyvä sauma käydä siellä Tampereen seudulla, koska veljeni lähtee maailmalle kuun lopussa ja tuskin näemme taas aikoihin. Eli valokuvien ottaminen ei todellakaan ole ainoa syy :D Itselläni ei ole mitään synnynnäistä lahjakkuutta valokuvaamiseen. Käteni tärisevät luonnostaan todella paljon, eikä minulta löydy vaan ideoita. Varmasti valokuvaamista voi opetella, mutta uskon, että jotkut ihmiset ovat vain luontaisesti siihen lahjakkaita. Veljeni on hyvä esimerkki.

Kirjoitukseni pointtina oli siis se, että luvassa on paljon mielenkiintoisia tekstejä, jokaiselle jotakin! En halua kirjoittaa täydellisestä pilvilinna elämästä, vaikka blogin nimi niin ehkä väittääkin. Haluan kirjoittaa oikeasta elämästä, oikeista murheista, oikeista iloista, arkipäivän ongelmista ja mikä tärkeintä; Haluan auttaa ihmisiä löytämään ulospääsyn näistä ongelmista. Itse olen kirjoja/nettiä selaamalla saanut usean vuoden datailuni ansioista (5-vuotiaasta lähtien..) paljon tietoa, paljon tietoa siitä mistä sitä tietoa saa, olen saanut ihan hirveästi valmiuksia kohtaamaan erilaisia ongelmatilanteita. Joten rakkaat lukijat, voitte olla varmoja, että jaan tämän myös teidän kanssa! Et ole koskaan yksin.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä.. Vaikka veljeni lahjakkuutta ei voi yhdellä kuvalla mitenkään kertoa, niin silti tässä olisi yksi hänen ottamansa tähän vuodenaikaan (oikeesti tää on kevät talvelta) liittyvä kuva!






maanantai 11. marraskuuta 2013

Kasvisruokaa ja soijarouhe!

Olen yrittänyt viimeaikoina vähentää lihan käyttöä ja siirtyä lopulta kokonaan kasvisruokavalioon. En kuitenkaan halua tehdä mitään radikaalia kerralla, vaan olen tässä pikkuhiljaa ruvennut harjoittelemaan. Muutenkin on mukava, kun on saanut ruuanlaitosta vähän muuta ajateltavaa sydänsuruista. Tämmöisiä pöperöitä olen parin päivän aikana tehnyt;


Tuossa tortillassa ei siis ole jauhelihaa, vaan soijarouhetta. Soijarouhetta keitetään kattilassa pari minuuttia, suhteessa soijarouhetta 1 vettä 2. Sen jälkeen voi paistaa pannulla ja lisätä runsaasti mausteita! Aivan yhtä hyvää kuin jauheliha, mutta paljon edullisempaa. Soijarouheessa on muuten 50% proteeinia! 

Vielä pari havainnollistavaa kuvaa..

Tänään tein kasvislasagnea, ihan rainbowin valmiista lasagneaineksista ja korvasin jauhelihan tuolla soijarouheella. Laitoin myös pestoa ja tomaattimurskaa siihen, sekä paljon paprikaa! Todella hyvää tuli!

Oho, onpas sumea kuva, mutta en nyt jaksa ruveta muokkailemaan.

Huomenna ajattelin tehdä kasvispihvejä, ne ovat ainakin erittäin hyviä!

Olo on jo vähän parempi eron jäljiltä. En ole mikään nopea unohtamaan, mutta mun on pakko ajatella positiivisesti ja ikäänkuin huijata itselleni positiivisia ajatuksia, en muuten pääsisi aamulla ylös sängystä.


Olispa jo kesä niin pääsisi taas käyttämään esimerkiksi tuota toppia.. Oikeastaan hyvä, että tässä on aikaa niin saa karisteltua kiloja pois ja voi kesällä kulkea itsevarmana!

Meikä koittaa saada jotain balanssia henkisesti, periksi ei pidä koskaan antaa!

Miumau ja pusi pusi jälleen!


sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Pilvilinna joka romahti

Sillä hetkellä kun ero tulee, tuntuu, että koko elämältä romahtaa pohja. Se on oman elämän loppu. Tunne on niin surullinen, toivoton ja paha. että miettii onko tästä mitenkään mahdollista selvitä. Sitä pelkää kuolevansa ja sitten pelkää, ettei kuolekkaan. Itse käyn tätä läpi ja voin kertoa kaikille samassa tilassa oleville; ette ole yksin.

Mietin pitkään miten avoimesti voin täällä blogissani kertoa erosta ja sen yksityiskohdista, mutta päätin puhua jälleen kerran sydämestäni. Kaikki alkoi varsin mitättömästä riidasta, jonka jälkeen exäni kaiveli puhelimeni sisällön. Mitään anteeksiantamatonta siellä ei ollut, mutta kuitenkin sen verran pahaa sisältöä, että exäni päätti jättää minut.

Tunnekuohu mitä käyn läpi, on jotain käsittämättömän vaikeaa, raskasta ja kipeää. Tuntuu kuin koko elämäni olisi menettänyt merkityksensä ja olo on mennyt myös fyysisen kivun puolelle. Särkynyt sydän on varsin osuva ilmaisu, kipu tuntuu sydämessä asti. Välillä itken kuin loukkaantunut koira, välillä en ja tuntuu vain lamaantuneelta.

Elämä muuttui lämpimästä kylmäksi. Koko maailma näyttää erilaiselta. Se mikä oli ennen kivaa ja miellyttävää, ei tunnu enää miltään. Joka helvetin minuuttikin tuntuu pitkältä ja kokoajan vain odottaa hetkeä, milloin tuska lievittyisi. Kaikki muistuttaa entisestä elämästä, jopa eksäni ostaman purkkapussin näkeminen tuntui siltä, kuin joku olisi lyönyt kirveellä selkääni.

Tätä kirjoitusta tehdessäni tulin taas niin surulliseksi, että mistään positiivisesta en osaa edes kirjoittaa. Aika on paras lääke kaikkeen, mikään muu ei voi tässäkään tapauksessa auttaa.

Päivä kerrallaan, vielä tulee se päivä kun pystyn jälleen hymyilemään.

Uuden elämän alku, pelottaa. Nähdään kun olen paremmalla tuulella.

nimim. en halua enää koskaan rakastua


perjantai 8. marraskuuta 2013

Näin saat helposti ja vaivattomasti uutta ilmettä hiuksiin!

Oon ikuinen blondi, enkä todellakaan aio muuttaa vaivalla saamaani väriä tummaksi ja sitten pilata taas omaa tukkaa blondailemalla uudestaan. Silti kuitenkin kyllästytti oma väri niin maan perkeleesti, että oli pakko tehdä jotakin, mutta ei mitään peruuttamatonta. Päätin siis liukuvärjätä latvat pinkiksi!

Ennen





































Jälkeen





























Ja siinä lopputulos! Ite tykkään näistä ja on kiva olla vähän huomiota herättävämmän näköinen, ainakin joskus ;D

Jos joku muu on kiinnostunut värjäilemään hiuksia samaan tyyliin, niin tässä ensinnäkin linkki mistä kyseistä "tököttiä" voi tilata... http://www.cybershop.fi/product/5610/stargazer-pinkki-shokkihiusvari--uv-pink

..ja seuraavaksi youtube video, miten tämä liukuvärjäys parhaiten onnistuu ja mistä itsekin otin mallia.



Nyt kun mulla on tota pinkkiä tukassa, käy myös ruskeat piilarinikin jotenkin paremmin. Jos siis haluat tehdä vähän radikaalimpaa (mutta ei mitään kiveen kirjoitettua) muutosta ulkonäköösi, niin liukuvärjää latvat ja osta uutta väriä silmiin! Piilolinssit tilaan täältä ja tämä paikka on myös hyväksi ja halvasksi todettu; KLIKKAA JA TILAA TÄSTÄ.

Mitäs mieltä ootte muodonmuutoksesta? Kommenttiboksi on jälleen teidän!





Kootut laihdutusvinkit, jotka itselläni ovat tehonneet

En tiedä teinkö tämän blogipostauksen motivoidakseni itseäni vai muita :-D Noh, eikai sillä perimmäisellä tarkoituksella niin paljon väliä ole. Eli ajattelin listata tähän asioita, joiden avulla itse olen saanut painoni hallintaan. Useat vinkit ovat varmasti jo monelle tuttuja, joistakin vinkeistä joku voi olla eri mieltä, mutta itse koen nämä parhaaksi ohjenuoraksi painonhallintaan omalla kohdallani.

1.Kun aloitat laihdutusprosessin, tee selkeä suunnitelma siitä, mitä haluat. Kuinka monta kiloa haluat pudottaa, miksi ylipäätään haluat laihduttaa jne. Uusi ruokavalio olisi hyvä kirjoittaa ylös paperille ja teipata se vaikka jääkaapin seinään kiinni. Voin kertoa, että kaikki laihdutukseen liittyvä mikä on jääkaapin seinässä kiinni lisäävät kyllä sitä syyllisyyden tunnetta repsahtaessa! :D

2. Tavoitekuva jääkaapin oveen. Eikös kaikilla naisilla ole joku ihannenainen, keneltä haluaisi näyttää? Ei muutakuin kuva jääkaappiin, niin eiköhän ainakin kaksi kertaa tule mietittyä ottaako sen pitsan sieltä vaiko ei.

3. Edelliseen kohtaan liittyen, älä edes osta sitä pitsaa sinne jääkaappiisi. On huomattavasti helpompi syödä terveellisesti, kun koko kämppä ei ole mikään houkutusten pesä. Älä myöskään mene nälkäisenä kauppaan, niin ei tule niitä herkkuja ostettuakaan.

4. Mittaa paino kerran viikossa ja kirjaa se ylös. On aivan turhaa käydä joka päivä vaa'alla, koska paino voi päivän aikana vaihdella niin paljon.

5. Juo vettä! Riippuen koostasi, 2-3L on hyvä. Veden juonnistakin saa mukavaa puuhaa, kun laittaa vesikannuun vaikka sitruunaviipaleita ja sitten vain jääkaappiin. Sitruunaviipaleet tuovat tosi kivan ja raikkaan maun.

6. Voit pitää kerran viikossa mättöpäivän. Buustaa hyvin aineenvaihduntaa. Itse en kuitenkaan tykkää tästä, koska kun laihdutan haluan olla täydessä kontrollissa ja niin sanotussa ruodussa.

7. Liikunta on aina hyvästä, mutta se ei ole kuitenkaan pääasia painonhallinnassa. Älä ota _liikaa_ stressiä siitä. 80% työstä tehdään keittiössä, 20% liikunnalla. Kuntosalilla voit hyvin muokata kehoasi, lenkkeily vähentää selluliittia jne, mutta itse painonpudotukseen liikunnalla ei ole ihan niin iso merkitys kuin moni ehkä luulisi.

8. Jos tykkäät napostella, tee kurkku ja porkkana siivuja jääkaappiin valmiiksi ja niiden seuraksi vähäkalorinen dippi.

9. Etsi itsellesi uusia herkkureseptejä joissa ei ole paljon kaloreita. Itse olen nykyään muuttunut melkeinpä kasvissyöjäksi, koska olen huomannut kasvisruokien sisältävän niin vähän kaloreita. Omat uudet herkkureseptini ovat kasvispihvit ja sienikeitto, sekä kukkakaaligratiini.. Nam.

10. Joku kerran ehdotti mulle painonhallinnan avuksi myös kasvissyöjäksi ryhtymisen. Hän perusteli väitettään sillä, että kasvissyöntikin vaatii sen verran itsehillintää, että siinä tulee jotenkin otettua sitten kerralla kunnolla itseänsä niskasta kiinni? Ok.. en nyt kommentoi tähän mitään.

11. Yritä jotenkin saada ajatukset pois ruoasta, itselläni on ainakin vaikeinta ollut painonhallinnassa se, että ruokaan on tietynlainen suhde. Välillä tuntuu, ettei oikeasti pysty ajattelemaan muuta kuin ruokaa. Kehitä siis itsellesi keino olla ajattelematta sitä. Itselläni auttaa tietokoneella olo, sekä tupakalla käynti (en suosittele tupakointia kenellekkään, joten älkää ymmärtäkö väärin)

12. Ennen ruokailua kannattaisi juoda vettä. Muistatteko,kun olitte pieniä ja vanhempasi sanoivat sinulle "ÄLÄ TÄYTÄ MAHAASI JUOMALLA ENNEN RUOKAILUA"? Niinpä, kaikki varmaan tajusi nyt pointin.

13. Laske oma päivittäinen kalorintarpeesi esimerkiksi. kiloklubissa. Kiloklubiin on ilmainen rekisteröityminen ja siellä voi laskea paljonko saat syödä kaloreita päivässä, että laihdut esim. 0,5kg viikossa jne.

Tämä ei nyt todellakaan ollut mikään "PAINONHALLINNAN ABC" vaan muutamia hyväksi toteamiani vinkkejä. :) Toivottavasti joku sai inspistä tai muuten vain löysi jonkun uuden neuvon.

Illalla näytän teille hiusteni muodonmuutoksen, katsellaan silloin uudestaan! <3



torstai 7. marraskuuta 2013

Tein hurjan muodonmuutoksen ystävälleni!!

Lupasin jo muutama viikko sitten hyvälle ystävälleni Terhille, että laitan hänelle hiuspidennykset. Terhillä on luonnostaan paksu tukka, joten pidennykset oli hyvä laittaa hänelle, eikä liitoskohdatkaan jää helposti näkyviin.

Niinkuin olen aikaisemmissakin postauksissani hehkuttanut, teipit ova parhaat. Siksi myös suosittelin Terhillekkin tätä tekniikkaa ja hyväthän niistä tulivat! Seuraavissa kuvissa huomaatte, miten suuren muutoksen uusi hiustyyli voikaan tehdä!

Kiitokset Terhille, kun suostuit postaukseen <3

Lämpimät halit ja illan jatkot rakkaille lukijoilleni!



Täältä löytyy aivan ihania tuotteita käsittämättömän halvalla!

Löysin vasta äskettäin ihanan verkkokaupan, Mart Of Chinan ja en ois uskonutkaan miten halvalla siellä saa tuotteita, mistä ennen oon maksanut noin kolme kertaa enemmän!

Tuotteisiin pääset TÄSTÄ!

Itse tilasin nämä tuotteet :)


Punk Rivet Design Flouncing Empire Waist Black Polyester Tube DressRetro Bronze Feather Splicing Round Necklace for Woman

Ylipainoisten ihmisten haukkuminen ja syrjintä

Sain idean postaukselleni aika erikoisella tapaa. Olimme tuttavani kanssa hänen luonaan ja hän nauroi uutiselle, jossa pahasti ylipainoinen henkilö oli ostanut itsellensä kaksi paikkaa lentokoneesta mahtuakseen istumaan, mutta paikat olivatkin olleet eri puolilla käytävää.

Se ivallinen nauru sai vereni kiehumaan. En ole mikään tosikko luonteeltani, mutta ylipainoisille ihmisille nauraminen on mielestäni jotenkin sairasta. Huomauttaessani ystävälleni asiasta syntyi kiivas keskustelu aiheesta. Hänen mielestään ylipaino on vain oma syy ja ylipainoisille on syytäkin nauraa. Itse olen täysin eri mieltä.

JA NYT ALKAA RAGE

Ensinnäkin, millä helvetin oikeudella KUKAAN menee haukkumaan ylipainoisia? Ihankuin he eivät tiedostaisi itse ylipainoaan ja yrittäisi kaikin mahdollisin tavoin päästä ylipainostaan pois. Ja joo joo, onhan niitäkin varmaan yksi miljoonasta, jotka tarkoituksella haluavat olla ylipainoisia, mutta ei tartuta siihen. Ylipaino on monelle henkisesti ja fyysisesti helvetinmoinen taakka, ylipainoista ei pidä sääliä, mutta he ansaitsevat täysin saman kohtelun siinä missä normaalipainoiset tai alipainoiset.

Olen löytänyt lukemattomista luotettavista lähteistä syitä, miksi toiset ovat ylipainoisia ja toiset eivät. Edelleen, jos aihe oikeasti kiinnostaa niin lainatkaa vaikka kirjastosta kirja tai kirjoittakaa googleen "ylipainon syitä". Jos on oikeasti energiaa mollata ja tehdä pilkkaa ylipainoisista, niin eikö saman energian voisi kohdentaa vaikka auttamiseen, tukemiseen tai kertomaan terveellisistä elämäntavoista kerta itse on niin v*tun täydellinen.

Jos itse kuulut ihmisiin, jotka eivät ymmärrä ihmisten erilaisia ongelmia, ja haukut arpia ilman, että tunnet haavoja niin katso peiliin. Mieti jos olisit ollut lapsesta asti lihava ja suhteesi ruokaan olisi aina ollut jotenkin erilainen.. Sehän on ihan tutkittu juttu, että joillakin ihmisillä ruoka saa aikaan niin sanotun "syö tai kuole" vietin, jota ei normaalisti ihmiselle tule.

Olisin kiitollinen kuulemaan erilaisia näkemyksiä aiheesta, joten kommenttiboksi on teidän. Pahoittelen ehkä turhankin kärkästä kielenkäyttöäni, mutta ainakin kirjoitin sydämestä.

Illemmalla pääsette iloisemman postauksen pariin, pusi pusi ja älkää latistako tai mollatko muita ihmisiä!



keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Nimikriisi ja muutenkin sekoamisen rajoilla

Lähdetään liikkeelle siitä, että mulla alkaa koulu viiden tunnin päästä ja tässä minä vain makoilen ja keksin päähäni nimikriisin. Joo, ja nyt ei ole kyse mistään lapsen nimestä vaan blogin! (kai tätäkin vois melkein jo lapseksi kutsua). Eikä siinä vielä tarpeeksi, mutta päässä pyörii mitä erikoisempia uusia nimiä. Tämä mun monen tunnin valvominen on siis saanut aikaan seuraavat nimiehdotukset

-Tähkäpää
-Olkihattu
-Tulitikkutehdas

Nyt se on lopultakin todistettu, että tällä neidillä ei pyöri päässä kuin silmät, mutta onneksi edes ne!

Terveisin
Kuuhullu ilman täysikuutakin

Uusi bileasu!

Olen aivan hulluna uusiin bilemekkoihin, kuviollisiin sukkahousuihin ja muihin vähän ehkä jonkun muun mielestä turhimpiin vaatteisiin ;D En antanut sen silti häiritä, kun tein nämä huippukivat (ja halvat!) ostokseni.



Kuvassa oleva musta mekko nellyltä, samoin kaulakoru. Sukkahousut piecesin (vain 7,95).

Jos haluan saada asustani säädyllisemmän näköisen, heitän siihen yleensä päälle jonkun neuleen.
näin..

Mitä mieltä olette asusta? Itse pidän aivan suunnattomasti, ei ihan tavanomainen vaan vähän räiskyvämpi kokonaisuus.

Onko muuten muilla samanlaista joulufiilistä kuin minulla? Olen aina näiden joulujuttujen kanssa aivan innoissani! Joulu vaan tuo mieleen sen turvallisuuden tunteen, kun koko perhe on kasassa. Tänä jouluna vaan en ehkä työharjoittelun takia pääse perheen pariin viettämään joulua.. Asiaa kuitenkin kompensoi se, että olen leipomossa työharjoittelussa ja siellä varmasti joulutunnelmaa riittää!

Toinen asia, mistä pidän joulun aikaan on pikkujoulu pirskeet! Rakastan, kun voi tälläytyä kunnolla ilman, että on ylipukeutunut. Pikkujoulujen jälkeinen olotila ei ehkä tosin ole se kaikista mahtavin.

Vielä yksi asia, mistä haluaisin teille "jauhaa". Oletteko koskaan olleet rakastuneita, mutta esteenä on ollut, että olette liian erilaisia? Monesti totuutta tulee pakoiltua, eikä anna itselleen lupaa ajatukselle, että tämä ei pääty hyvin. Tiedostaa esteiden olevan liian suuria ylitettäväksi, mutta silti tekohengittää suhdetta menettämisen pelossa..

Noh, nyt mun jutut menee jo sille tasolle, että pitänee lopettaa.

Pusi pusi, see ya!

Fitness hömpötys

Kavereiden kanssa vähän aivoriiheä pidettiin tästä kaikkien tietoisuuteen tulleesta fitness buumista. Ensinnäkin, ennenkuin sanon oman kantani haluan mainita, että tällä kirjoituksella EI ole tarkoitus loukata ketään, eikä aiheuttaa mielipahaa.

Miksi missään asiassa ei voi soveltaa sitä kuuluisaa kultaista keskitietä? Tuntuu, että nykyään kaikki blogit keskittyvät mahdollisimman hienoihin salikamppeisiin, mitä erikoisempiin proteiinipirtelöihin sun muihin. Mainoksistakin tuttu "bananas are for monkeys" on mielestäni "normaalin" ruokavalion pilkkaamista.

Ihan järjetön hifistely on täyttänyt koko internetin. En halua yleistää, mutta useimmista asiaa koskevista blogiteksteistä tulee monelle ihmiselle varmasti olo, ettei niillä perus kolmiraita verkkareilla ja t-paidalla edes kehtaa mennä salille. Minkä hiton takia pitää käyttää monta sataa euroa johkin salikenkiin jos itse kehon muokkaaminen on tärkeintä.

Toinen asia mihin haluan aiheen tiimoilta puuttua, on nämä yhteistyössä tehdyt mainokset esim. jonkun tietyn proteeinijuoma/protskupatukka firman kautta. Todellisuudessa monessa näissä ei ole edes mitenkään erikoinen ravintoarvo ja huomattavasti halvemmalla pääsisi ihan normi ruualla. Aiheesta löytyy paljon faktatietoa täältä netistäkin, jos vain googlea osaat käyttää.

Mutta, koska minä en kuulu fitnekseen hullaantuneisiin, vaan syön normi ruokaa (ja myös treenaan rääsyissä vaatteissa :D) en tätä aihetta ala sen kummemmin ruotimaan.

Ja vielä kerran; Nämä ovat vain minun mietteitä ja ajatuksia. En väitä, että tietäisin aiheesta paljoakaan. Halusin vaan tuoda oman maalaisjärjellä pohditun mielipiteeni esille.

Kommentteja kiitos!

tiistai 5. marraskuuta 2013

ASMR

Moni varmaan otsikkoa lukiessaan miettii, että WTF?

Nyt kerron teille tästä ihanasta ominaisuudesta, joka ei ole hulluuden merkki vaan aivan ihana olotila!

Ensin vähän infoa;

ASMR tarkoittaa Autonomous sensory meridian responsea. Alan piireissä puhutaan "tingleistä" ja "brain orgasmeista". Kyseessä on takaraivossa tuntuva kihelmöinti ja rento tunne joka leviää niskaan ja selkään.

ASMR auttaa rentoutumaan esim. illalla ennen nukkumaanmenoa ja olen itse aivan totaalinen fani. Materiaalia löytyy netistä aivan hillittömästi. Jos et ole vielä löytänyt sisäistä asmr tunnetta, niin tässä yksi lemppari videoistani.

Paras hiuspidennystekniikka ja muuta!

Tuli taas jälleen kerran autettua siskoa hädässä ja laitettua hänelle uudet pidennykset. Olemme kummatkin kokeilleet kolmea eri tekniikkaa; sinettejä, micro ringejä, sekä teippejä. Siihen lopputulokseen olemme kummatkin silti tulleet, että teipit ovat ehdottomasti parhaat. Tästä aiheestahan on paljon erilaisia mielipiteitä, mutta omat perusteluni ovat nämä;

-Helppo laittaa
-Tuntuvat mukavilta päässä
- Eivät näy helposti
-Eivät rasita omaa tukkaa

Kyllähän teipeilläkin saa omia hiuksia haurastettua, varsinkin jos ei osaa ottaa niitä hellävaraisesti pois päästä.

Tässä ennen ja jälkeen kuvaa "sisin" hiuksista:
 


 
Jos joku ei ole vielä tutustunut teippipidennyksiin ja esimerkiksi niiden kiinnitystekniikkaan, lisä infoa löytyy Rapunzel of Swedenin sivuilta.

Tällä viikolla teen hius muodonmuutoksen myös kaverilleni Terhille, joten siitäkin postausta tulossa!

Vielä sitten vähän tarinaa omasta viikostani. 

Minulla on ollut koko alkuviikon semmoinen tosi ihmeellinen, epätodellinen olo! Näitä kausia tulee toisinaan ja olin pitkään ihmeissäni, että mitä h*lvettiä tämä on. Olenko tulossa hulluksi? En ehkä. Epätodelliselle olotilalle on olemassa meinaan ihan oma nimikin ja siitä kärsii yllättävän moni! Jos tunnet tarkkailevasi joskus maailmaa ikäänkuin olisit ulkopuolella tai kärsit muuten vain oudosta olosta kannattaa tsekata TÄMÄ!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille, pus pus ja hali hali niille jotka blogiani jaksavat lukea!