Tinder

Varmaan suurinosa on jo kuullut tästä "huippu" menetelmästä löytää sinkuille lähistöltä seuraa..

Tinder on siis puhelimeen asennettava sovellus, jossa pystyt itse säätämään minkä ikäisiä ja miten läheltä haluat seuraa löytää. Sitten jos sopivan ikäisiä sattuu olemaan lähistöllä, tulevat heidän kuvansa esille. Siitä voi sittee painaa raksia tai sydäntä, riippuen siitä miellyttääkö naama. Ideana hyvä, mutta käytännössä ei niinkään. 

Ulkonäköhän on varsinkin ihastumisen kannalta aika helvetin tärkeää monille, mutta olishan se kiva pystyy rajottaan sitä hakemista vähän enemmänkin. Joillekkin ehkä sama musiikkimaku olisi tärkeää ja olisihan se kiva, ettei esim. minunlaiselle pakanalle ainakaan mitään muslimeita sinne tulisi vaihtoehdoiksi.

Muutenkin tuntuu, että suurin osa käyttäjistä on jotain perheellisiä tai valmiiksi seurustelevia ja tälläinen on mun mielestä tosi loukkaavaa puolisoa kohtaan. En kyllä yhtään ihmettele, ettei kukaan pysy enää yhdessä, kun pettäminenkin on jo tehty niin helpoksi, että voit löytää kilometrin päästä.. Noh, tiedätte kyllä mitä seuraa.

Tälläinen hakujutska siihen tulee aina päälle ja sit jonkin ajan päästä siihen tulee  ns. valokuva pino mistä valita. Jos joku tykkää sun kuvasta takaisin, niin pääsette sitten juttelemaan tinderin yksityischattiin. Miehistä tosin suurin osa etsii seksiseuraa, eli ellet ole valmis sekstailuun heti kättelyssä he monesti poistavat sinut :)

Ihan mielenkiintoinenhan tää sovellus oli aluksi, mutta jotenkin alkaa tuntumaan yhtä turhalta ja lapselliselta paikalta kuin esim. kuvake. 

Mitä itse olette mieltä kyseisestä (karhun) palveluksesta?

Tapaillaan ens kerran videopostauksen merkeissä!

-Anniina

Bubbleroomilla nyt ilmainen toimitus kaikkiin yli 40 euron tilauksiin! (postauksessa mukana alennuskoodi)

Itse tilasin tänään esimerkiksi tälläisen ihanuuden.. :)

Tilaa omasi ihanista uutuuksista klikkaamalla  TÄSTÄ! Alennuskoodi on : FREE

Hyviä shoppailuhetkiä <3

-Anniina

Eka videopostaus (ja varmaan viimeinen)

Sinkkuna olemisen edut

En halua postauksellani mollata muiden parisuhteita, vaan antaa toivoa ja postiivistä mieltä sinkuille. Itse olen ollut reilun kahden vuoden ajan putkeen parisuhteessa (kahden eri miehen kanssa) ja nyt elämä päätti jättää minut ilman kumppania. Eroja en halua sen kummemmin puida, koska syyllistyisin mitä todennäköisemmin kunnianloukkaukseen ja saisin itseni vain suututettua. Tietäjät tietää.

Sitä koki jonkinmoisen havahtumisen, tajusin, että en ole ollut kahteen vuoteen onnellinen päivääkään ja olen ollut arjen ja itseni kanssa ihan hukassa. (Tulen olemaan varmaan jatkossakin.) Tajusin, että jos ei ole onnellinen sinkkuna, ei ole onnellinen varattunakaan. Onni se kun lähtee itsestä, omasta asenteesta ja siitä, mitä elämästään tekee. Tosin olen myös sitä mieltä, että ulkopuoliset ihmiset voivat romuttaa onneasi aika pahasti niin halutessaan, siksi olenkin iloinen päästyäni eroon näistä pahoista ihmisistä, joiden elämäntehtävänä oli ilmeisesti minun satuttaminen.

Lopetan kuitenkin tämän lässynlässyn lään, ja listaan sinkkuna olemisen (varteenotettavia) etuja!

1. Et ole riippuvainen toisesta ihmisestä. Päivääsi ei pilaa se, että miehesi on reissussa tai muuten vain poissa. Opit olemaan yksin, opit olemaan oman itsesi herra.

2. Vältyt mustasukkaisuudelta. Tiedättehän miehet, jotka jatkuvasti kehuvat muita naisia parisuhteen aikana kumppanilleen? Ei tunnu kenestäkään kivalta. Kukaan ei onneksi sinkuille tee näin, koska heillä ei ole kumppania.

3. Sinun ei tarvitse pelätä, että sinut jätetään jos et toimi/toimit tietyllä tavalla. Saat olla vihdoin oma ihana itsesi, kaverien arvostelu harvemmin on yhtä rankkaa kuin kumppanin.

4. Baari-illoista tulee kivoja ja jännittäviä. (Tätä on turha edes selitellä)

5. Sinun ei tarvitse tulla toimeen kumppanisi perheen/ystävien kanssa. Voit valita itse ystäväsi ja seurasi missä liikut.

6. Vältyt usealta pettymykseltä ja rikotuilta lupauksilta.

7. Et ole enää tilivelvollinen kellekkään.

8.Kukaan ei valita, vaikka jättäisit tiskit tiskaamatta ja ruuat laittamatta.

Moni varmasti keksii muitakin hyviä puolia, mutta nämä ovat lähinnä itselleni tärkeitä :) Sinkkuna olemisen aikana on myös hyvää aikaa miettiä mikä edellisissä "sulhoissa" oli vikana ja minkälaista miestä ei ainakaan jatkossa halua. Nykyaikana on ihan normaalia olla sinkku ja varsinkin tilastoja katsellessa (miten usein miehet pettävät naisiaan jne) se voi olla ehkäpä jopa se paras ratkaisu!

Olen vihainen kohtalolleni, mutta maailma on liian kaunis vihattavaksi. Eteenpäin on mentävä!

Henkinen väkivalta on aivan yhtä vakavaa kuin fyysinenkin.

Jokainen ihminen joutuu joskus tilanteeseen, jossa kaikki menee yksinkertaisesti päin vittua. Eroat ystävänpäivänä, ex-miehesi ei suostu maksamaan hajottamiaan tavaroita, joku tuntematon tulee vetämään turpaan.. Olet raha ongelmissa ja väärinymmärretty. Väärin kohdeltu. Viina maistuu paremmin kuin vesi ja masennus ja ahdistus painavat päälle.

Harmittavan monestihan on niin, että ongelmat eivät tule yksi kerrallaan vaan ne kasaantuvat ja tulevat kaikki kerralla elämääsi. Saattaa tuntua, että jopa mullan alla olisi parempi olla kuin kokemassa ja taistelemassa omaa kurjaa elämäänsä vastaan.

Itselläni on juuri tämän tyylinen tilanne. Ihmiset joihin luotin eniten, käänsivät minulle selkänsä, kukaan ei kysy minulta asioiden oikeaa laitaa ja haukkuvat syyttä suotta, puuttuvat asioihin, jotka eivät heille kuulu jne. Kukaan ei varmaan oikeasti ymmärrä miten surullinen olen ja kuinka toivottomalta minusta tuntuu.

Minulla olisi kuitenkin muutama kullan arvoinen vinkki, miten vaikeista tilanteista on edes pikkaisen helpompi selvitä.

1. Pidä kiinni siitä, mitä sinulla vielä on elämässäsi jäljellä. Jos omistat edes yhden ystävän tai vanhempasi ovat vielä elossa, olet monia ihmisiä onnekkaampi.

2. Ymmärrä, että asioilla on tapana järjestyä ajan mittaan. Jos et ole saanut elinkautistuomiota, toivoa ei ole vielä menetetty.

3. Älä murehdi/sure kokoajan. Anna itsellesi lupa olla ajattelematta kokoajan. Silloinkun taas ajatukset tulevat väkisin mieleesi, älä ahdistu. Ei pidä ahdistua siitä, että ajattelee tai itkettää. Se on osa toipumista.

4. Yritä olla purkamatta pahaa oloasi ihmisiin, jotka välittävät sinusta.

Itse koin eron ystävänpäivänä ja se tuntui kyllä aika helvetin pahalta.

Niinkuin äitini sanoi, ketään ei voi pakottaa rakastamaan, mutta toista ei saa tarkoituksella loukata ja haukkua. Henkinen väkivalta on aivan yhtä vakavaa kuin fyysinenkin.

Minulla oli tarkoitus tehdä phuketin matkastani mojitojen ja auringon täyttämä iloinen postaus, mutta olin koko matkan ajan niin surullinen, etten halua enää edes muistella sitä. Yksi ihan koominen kuva kuitenkin matkasta irtoaa.

Ëksäni haukkui minua monta keraa huoraksi, joten minä punaisten lyhtyjen alla sopii teemaan hyvin :)