Itkeminen

Yllätys yllätys, sain aiheen kirjoitukseeni siitä, että itkin. Nykyään en tarvitse suurta aihetta itkemiseen. Tällä kertaa syy oli se, että vanhempani olivat ostaneet minulle suojakuoret puhelimeeni. :D Aloin itkemään, koska tajusin, että mikään materia/lahja ei voi korjata tätä ikävää kun olen erossa vanhemmistani. Tajusin vain olevani yksin tässä maailmassa. Minulla ei ole ketään muita, jotka vilpittömästi välittäisivät minusta tai minun murheistani.

En halunnut tästä kuitenkaan mitään angsti postausta, vaan kertoa ihan faktoja itkemisestä. Itkeminenhän monesti helpottaa tuskaista oloa, ainakin vähän. Pidän itkemistä hyvänä asiana. Käytän osittain lähteenä tiede.fi:n artikkelia, sekä myös empiiristä tietoa, joka siis perustuu omiin kokemuksiini.

Itkeminenhän siis palauttaa ylikierroksilla käyvän elimistön takaisin lepotilaan. Moni varmaan tietääkin sen turran olon joka itkemisestä seuraa? Niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Itkeminen merkitsee yleensä sitä, että ihminen haluaisi muuttaa tilannetta, mutta ei kuitenkaan pysty siihen.

Itkemistä on tutkittu varsin vähän jos verrataan esimerkiksi seksuaalisuuteen tai väkivaltaisuuteen. Se on sinällänsä hassua, koska pahimmat kyyneleethän johtuvat juuri niistä. Nykytieteen mukaan itkemisen ideana ovat mms. empatian herättäminen muissa ihmisissä ja selviytyminen. Esimerkiksi heimosotien ja luonnonkatastrofien kaaoksessa parhaitan selviytyivät äänekkäimmin itkevät lapset :)

Monet ihmiset pitävät itkemistä julkisilla paikoilla häpeällisenä/nolona. En itsekkään mielellään itke kuin omissa oloissani, mutta jos suru ottaa vallan kaupungilla liikkuessa niin ei sillä hetkellä oikeastaan jaksa välittää mitä muut ajattelevat. Itkevä mies taas on harvinainen näky. Itse arvostan miestä, joka uskaltaa näyttää tunteensa. Toisaalta miehen pitää olla monessa tilanteessa se ns. vahvempi ja tunteet on sysättävä syrjään. Mielestäni kuitenkin jokaisella pitäisi olla oikeus itkeä.

Itkemistä ei ainakaan tarvitse pelätä tai yrittää estellä. Monesti se on ainut lohtu silloin kun maailma on kääntänyt selkänsä ja epätoivo iskee. Siellä missä on kyyneliä on myös toivoa- syvästi masentuneet eivät itke.